Kirjautuminen

Olet täällä

Vanhemmuuteni ei ole pelastamisen arvoista

Käyttäjän saska kuva

(internetistä kaapattua)

Kunpa minulla olisi maagisia voimia jolla voisin määrätä päättäjät kokemaan huoltokiusatun tuskan vaikkapa edes päivän. Itse olen kokenut tuota tuskaa yli 3000 päivää. Koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen ovat saavuttaneet statuksen jolla irtoaa palstatilaa. Huoltokiusaaminen on jäänyt ilman tätä vaikka uhrina on vanhemman lisäksi myös lapsi.

Kun huoltokiusaaja mitätöi toisen vanhemman vanhemmuuden ja alistaa tätä sopimusten ja lain hengen vastaisilla tempuillaan on uhrin jaksaminen kovilla. Harva jaksaa hymyillä toistuvien ja jopa vuosia kestävien nöyryytysten edessä. Tämä kaikki on pois jaksamisesta jonka uhri voisi käyttää lapsen hyväksi.

Huoltokiusatun vanhemmuus voi jopa kääntyä negatiiviseksi. Uhrille voi olla haastavaa pitää rajoja lapselle siinä pelossa, että lapsi kääntyy häntä vastaan. Jos et opeta mikä on oikein ja mikä on väärin niin miten lapsi sen sitten oppii? Paras oppi tietenkin tulee lapsen oman yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta annettu malli vaikuttaa myös lapseen.

Jos kiusaaja antaa esimerkillään ymmärtää, ettei toinen vanhempi ole minkään arvoinen, niin oppiiko lapsi siinä lyhyessä tapaamisajassa toisen totuuden? Onko tapaamisesta mitään iloa, jos et voi opettaa lapselle kunnollisia arvoja? Oma pahin painajainen on se, että oma lapsi tulee kiusaajan kaltaiseksi. Muuta mallia ei ole tarjolla.

Yhteiskunta ei puutu huoltokiusaamiseen. Se jää uhrin ongelmaksi ja kannettavaksi. Se jättää lapsen kasvun ja kehityksen mallin huoltokiusaajan armoille. Usein lopputulos on tapaamisten loppuminen kun lapsikin oppii käyttämään valtaa tai kahden maailman välissä valitsee todennäköisemmin huoltokiusaajan. Muutos tai muutto toiseen suuntaan ovat usein liian iso ja pelottava askel lapselle.

Miksi huoltokiusaaja muka on parempi kasvattaja? Onko huoltokiusaajan antama malli se, jonka päättäjät haluavat lapsen omivan? Eikö uhrin vanhemmuudella ja jaksamisella ole mitään arvoa? Yksi vanhempi lapsen elämässä riittää viranomaiselle. Sen perusteella mitä olen kokenut ja nähnyt näyttää siltä, että vanhemmuuteni ei ole pelastamisen arvoista.