Kirjautuminen

Olet täällä

Minulla on sinulle huonoja uutisia

Käyttäjän saska kuva

(Internetistä kaapattua)

Ei ole tavatonta, että ihminen pyrkii keksimään syitä ylinopeuteensa kun jää siitä kiinni. Oli kiire, en huomannut, edellä ajanut hidasteli, tie oli tyhjä joten ei ollut vaaraa jne. Mutta säännöt ovat sääntöjä. Poliisi ei armahda. Ja kyllä sitä itsekin tietää tehneensä väärin. Sakko on maksettava, koska väärin tuli tehtyä. Oikeuskäytäntö on tässä ymmärrettävä ja hyväksyttävä.

Mitä jos oikeuskäytäntö ei toimisikaan näin? Mitä jos lain rikkomisesta ei seuraisikaan mitään? Mitä jos sovittuja sopimuksia voisikin rikkoa ilman seuraamuksia rikkojalle? Mitä jos todisteilla omavaltaisuuksista ei olisikaan mitään merkitystä? Mitä jos sinä saisit rangaistuksen siitä, että noudatat sovittuja asioita jos toinen ei noudata niitä?

Voisi olettaa, että jos kyseessä on lasta koskeva asia, niin varsinkin silloin sopimuksia noudattava olisi vahvoilla. Voisi olettaa, että lapsiasioissa valehtelu olisi erityisen epäedullista. Voisi olettaa, että hyvää vanhempaa etsittäessä rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja muiden huomioon ottaminen olisivat painavia puolesta puhuvia arvoja. Sen sijaan itsekkyys, haluttomuus kompromisseihin ja sovitteluihin, omavaltaiset sopimustulkinnat ja toista vanhempaa syrjäyttävät sopimusvaatimukset kertoisivat taas päinvastaista.

Oikeuskäytäntö lähtökohtaisesti kehottaa noudattamaan lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, mutta jos valitset olla tätä noudattamatta, siitä ei todennäköisesti tule seuraamuksia. Ei varsinkaan silloin jos olet ollut noudattamatta tarpeeksi kauan ja satut ”hallitsemaan” lasta joko sopimuksen mukaan tai oikeudettomasti. Oikeuskäytäntö oikeuttaa ja hyväksyy riidanaiheuttajan käytöksen koska vanhemmilla on riita!!

Jostain kumman syystä juuri lasta koskevissa asioissa eli huoltoriita-asioissa oikeuskäytäntö ei toimikaan oletetulla tavalla. Näyttää siltä, että riitatilanne oikeuttaa toisen vanhemman syrjäyttämisen tavoitteen. Yhtäkkiä tämä onkin sallittua ja jopa hyvää vanhemmuutta. Vaikka riitahan syntyy juuri siitä, että toinen pyrkii syrjäyttämään toisen eli aiheuttaa riidan.

Käräjillä riita viedäänkin aivan toiselle tasolle adjektiiveillä. Siellä kaikin tavoin edes kohtuulliseen sopimukseen pyrkinyt, viimeiseen saakka oikeuskäsittelyä vältellyt vanhempi saa kuulla olevansa aivan mahdoton. Ihminen jonka kanssa ei voi sopia yhtään mistään ja sen takia yhteishuoltokin on aivan täysin mahdotonta ja vielä lapsen edun vastaista. Lapsikin muuttuu aivan toisenlaiseksi vierailtuaan yli kolme tuntia tämän epäilyttävän ihmisen luona joka nyt vain sattuu oleman lapsen biologinen vanhempi.

Yllättävän usein riitastrategia palkitaan. Varsinkin silloin jos menet siihen ansaan, että keskityt tapaajavanhempana todistamaan toisen tekemiä vääryyksiä sen sijaan, että kiinnittäisit tuomarin huomion tulevaisuuteen ja siihen mitä sinulla on annettavaa lapsen kasvamisen ja kehittymisen tueksi.

Muista että huoltoriidassa ei palkita sitä joka ei ole riitaan syypää. Huoltoriidassa etsitään helpoin ulospääsy riidasta. Tämä voi ja usein tarkoittaakin oikein toimineen vanhemman yhteyksien rajoittamista ja väärin toimineen vanhemman vallan vahvistamista. Jos siis uskoit oikeuteen, totuuteen ja rehellisyyteen minulla on sinulle huonoja uutisia.