Kirjautuminen

Olet täällä

Lasten vieraannuttamisesta

Käyttäjän saska kuva

(Internetistä kaapattua, alkuperäinen juttu)

Lasten vieraannuttamisesta sanottua

7.12.2014 13:23 Juha Järä 

Lasten vieraannuttaminen on noussut “tapetille” yhteiskunnassamme ja etenkin ns. “lapsitoimijoiden” parissa erityisesti viime vuosien aikana. Hyvä niin, korkea aika. On lausuttu lakialotteisiin, on tehty tutkimusta, on seminaareja, tv-keskusteluja, lehtiartikkeleita ja erilaista ammatillista “porinaa”. Vaan eteekö asia miten?

Paljon puhetta, paljon väärinymmärrystä, paljon tunnetta, paljon tietämystä, paljon vaikenemista. Paljon uutta tietoakin. Mutta ennenkaikkea: aivan liikaa omakohtaista kokemusasiantuntijuutta ympäri maata.

 

Olen poiminut tähän blogiini joitakin näkemyksiä asiaan. Jokainen tuntenee sitten niitä kokemusasiantuntijoita joilta voi kysyä että miltä asiat tuntuvat. He jotka eivät enää vaikene. Mutta tässä siis muita näkemyksiä asiaan:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimusprofessori Solantaus (THL) lakialoite-lausunnossaan:

“Ehdotan, että tapaamisoikeuskiistoihin luodaan ohjeistus, jossa kiinnitetään erityinen huomio myös tapaamisten estämiseen, vieraannuttamiseen ja tilanteiden monisärmäisyyteen. Tapauskohtaista arviota tekevässä työryhmässä tulisi olla mukana aikuis- ja lasten/nuorisopsykiatrian asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä muun työryhmän kanssa. Työryhmällä tulisi olla riittävä perehtyneisyys vaikeaan perheproblematiikkaan ja myös aikuisen ja lasten mielenterveysongelmiin. Pyrkimyksenä olisi erottaa toisistaan aiheelliset ja aiheettomat tapaamisten estämiset mustamaalaamisineen ja löytää lapsen kehitystä tukeva ratkaisu mahdollisimman varhain, jo ennen kuin lapsi itse vieraantuu vanhemmastaan. Näin päästäisiin ennaltaehkäisemään lapsen kehitystä haittaavat prosessit. Asiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutuksessa. “ (1)

Helsingin yliopiston oikeuspsykologian tutkijaryhmän tutkimusjulkaisu:

“Meille hyvä tulos olisi se, että vieraannuttamiseen lyötäisiin yhteiskunnassamme yhtä kielteinen leima kuin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön on lyöty.” ja “selviytymiskeinoista vertaistuen ja tiedon hakeminen koettiin pääosin hyödylliseksi kun taas viranomaisten tai vieraannuttajavanhemman puoleen kääntyminen koettiin lähes poikkeuksetta hyödyttömäksi.” (2)

Sosiaali-ja terveysministeriö (STM) lakialoitelausunnossaan :

“ Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että lapsen suhteet molempiin vanhempiin säilyvät hyvinä myös eron jälkeen. Paras ja kestävin keino tähän on vanhempien keskinäisen luottamuksen rakentaminen ja tukeminen.” (3)

Oikeusministeriö (OM) lakialoitelausunnossaan:

“On myös kiistatonta, että esiintyy tapauksia, joissa lapsen kanssa asuva vanhempi ei asianmukaisesti toteuta lapsen oikeutta tavata toista vanhempaansa, joskaan tämän kriteerin täyttävistä asioista ei ole tarkaa lukumäärätietoa esitettävissä. Onkin ymmärrettävää, että kaikkia mahdollisia keinoja, myös kriminalisointia, pohditaan tapaamisoikeuden toteutumisen edistämiseksi.” (4)

Sosiaalijohtaja Marjaana Sorokin pro gradu-tutkielmassaan:

“Tutkielmani keskeisenä tuloksena on, että vieraannuttamista ei kuitenkaan aina mielletä lastensuojelullisen puuttumiskynnyksen ylittäväksi asiaksi sen traumaattisuudesta ja kauaskantoisista vaikutuksista huolimatta” ja “Keskeistä tutkielmani tuloksissa oli, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät jättivät lapsen tilanteen usein käräjäoikeuden ratkaistavaksi.” ja “Tämän tutkimuksen perusteella olen vahvasti sitä mieltä, että lakimuutosten myötä vieraannuttamisesta tulee näkyvämpi ja yleisesti enemmän puheessa oleva ilmiö. Kriminalisoinnin myötä lastensuojelun sosiaalityöntekijät saavat tarvitsemaansa tukea omalle työlleen ja asiantuntijuudelleen. Oletan, että vanhemmat tulevat mahdollisten lakimuutosten myötä tietoisemmaksi siitä, että vieraannuttamispyrkimykset tulevat jatkossa näkyvämmiksi. Rangaistaviksi teoiksi määrittelemisen myötä oletettavissa on, että vieraannuttamista sisältävät tapaamis-ja huoltoriidat saattaisivat vähentyä käräjäoikeuksien käsittelemistä tapaamis-ja huoltoriidoista.” (5)

Rikos-ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto:

“Ministeriön lausunnon johtopäätöksissä on toisteltu hienovaraisuuden ja sovinnollisuuden merkitystä. Näillä näkökohdilla ei kuitenkaan ole painoa silloin, kun huoltaja pyrkii määrätietoisesti ja häikäilemättömästi etäännyttämään toisen vanhemman lapsen elämästä. Tapaamisoikeuden estäminen ei myöskään johda käytännössä siihen, että huoltajuus siirretään toiselle vanhemmalle. Uhkasakkokaan ei tehoa etenkään vanhempaan, jolla ei ole sellaista tuloa tai omaisuutta, josta uhkasakko saataisiin perityksi.” (6)

Psykologiliiton eettinen lautakunta:

“Lautakunta kuitenkin toteaa ammattieettisten periaatteiden edellyttävän sitä, että psykologi pyrkii jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan hankkimalla tietoa tieteellisestä ja ammatillisestä kehityksestä. Perhepsykologin tehtävät ovat hyvin laajoja ja monipuolisia, eikä viimeisimpään tutkimustietoon tutustuminen ammatin jokaisella osa-alueella ole aina mahdollista. Lautakunnan mielestä VIERAANNUTTAMINEN ON KUITENKIN KESKEINEN KÄSITE AVIOEROPERHEIDEN KANSSA TYÖSKENTELEVÄN perhepsykologin työssä. Erityisesti silloin, kun arvioidaan lapsen huollosta ja tapaamisista kiistelevien aikuisten vanhemmuutta, on tärkeää tuntea vieraannuttamisen ilmenemismuodot. Perheneuvolan psykologin, joka ei käsitettä tunne, on viisasta kieltäytyä ottamasta kantaa kummankaan vanhemman vanhemmuuteen tai heidän välillään olevaan kiistaan.” (7) - korostus tekemäni.

Tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Tasa-arvotiedonkeskus Minna (toimii THL:n perheyksikössä), feministijärjestöt, Amnesty, ammattiliitot ja lukuisat muut tahot, jotka ovat olleet mukana vaikkapa “Tahdomme2013”-kampanjassa tai "He for she"-kampanjassa tai naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiskampanjoissa- ja jotka yleensä ovat ihan omaehtoisestikin kamppailemassa ihmis-, -perus-, ja lastenoikeuksien puolesta - missä kuulemme heidän vaatimuksiaan asiaintilan korjaamiseksi - miksi vaikenette?

Ovatko erovanhemmat ja lapset ja heidän ongelmansa ja kokemat epäkohdat lainsäädännöllä ennaltaehkäistäväksi ja korjattavaksi muka oikeasti liian vaikeaa -ja ovatko he teille liian iso “vähemmistö” auttaa ja puolustaa - mutta helppo vaieta?

Tämä ei ollut syytös - tämä on haaste tasapuoliseen toimintaan. Tervetuloa "hyvisten" puolelle!

Lähteet:

1. http://www.isätlastenasialla.fi/wp-content/uploads/2013/11/LA27_28_THL_...

2. Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta: Toimintatavat ja niiden vaikutus lapsen ja vanhemman hyvinvointiin (Häkkänen-Nyholm, Laajasalo &Tuuri)

3. http://www.isätlastenasialla.fi/wp-content/uploads/2013/11/LA27_28_2012...

4. http://www.isätlastenasialla.fi/wp-content/uploads/2013/11/OM_lausunto_...

5. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43587/URN:NBN:fi:jy...

6. http://www.isätlastenasialla.fi/wp-content/uploads/2013/11/LA27_28_2012...

7. Psykologiliiton ammattieettinen lautakunta , puheenjohtaja Tuija Holmin allekirjoittama selvitys tehtyyn selvityspyyntöön joka on myös Isät lasten asialla ry:lle välitetty tiedoksi. Selvityspyyntöä vaatinut asiakas oli kokenut että psykologi oli asettunut ammattietiikan vastaisesti toisen vanhemman puolelle huoltajuuskiistan lausunnoissaan. Lisätietoja asian tiimoilta voi kysyä em. liitosta.

Juho Eerolan ja Pauli Kiurun lakialoitteet 27/2012 ja 28/2012 sekä niiden käsittelyprosessin vaiheet voitte lukea tästä linkistä:

http://www.isätlastenasialla.fi/toiminta/lainsaadannon-kehittaminen/