Kirjautuminen

Olet täällä

Vanhempi vihollisena

Käyttäjän saska kuva

(Internetistä kaapattua, alkuperäinen)

Julkaistu 29.09.2014 - 16:57.
 

Tyttö: Toinen vanhemmistani keskittyi lähes aina haukkumaan toista ja toinen varmaankin ymmärtämättömyyttään puhui liikaakin murheistaan. Oikeudenkäynneistä ym.
MOT: Miltä tuntuu kuunnella kun isä haukkuu äitiä?
Tyttö: pahalta ja ahdistavalta.
MOT: Minkälaisia tapaamisia isän kanssa itse
lapsuudessa olisit toivonut?
Tyttö: Ettei olis tarvinnut tavata.

MOT: Vanhempi vihollisena

Aktiivinen isäliike vaatii lakimuutoksia estämään äitien harjoittamaa huoltokiusaamista ja isien vieraannuttamista lapsista.

Oikeusministeriö aikoo tutkia onko laki lapsen huollosta- ja tapaamisoikeudesta ajan tasalla.


Juho Eerola: Tässä kohtaa on sukupuolisyrjintää kyllä paljon, näissä huoltajuuskiistoissa aivan selvästi miehet ovat epätasa-arvoisessa asemassa naisiin nähden.

MOT selvittää laajan hovioikeusaineiston avulla, miten isäjärjestöjen kokema miesten alisteinen asema huoltoriidoissa näkyy Helsingin hovioikeuden tuomioissa.

Kävimme läpi kaikki Helsingin hovioikeuden yli sata tuomiota viime vuodelta.
Havainto on, että oikeuskäytäntö lapsen huolto-, ja tapaamisriidoissa on muuttumassa. Oikeus on jo alkanut pistää lapsia toisesta vanhemmasta vieraannuttavia äitejä ja isiä kuriin.
Tapasin Mikon ensimmäistä kertaa keväällä. Hän ei ole kertaakaan eronsa jälkeen tavannut lapsiaan ilman ulkopuolista valvojaa. Erosta on kohta kymmenen vuotta.

Mikko: edelleenkin tää tapaamiskäytäntö on verrattavissa siihen mitenkä jotkut pahimman luokan rikolliset saa tavata lapsiaan.

Mikko sairastui masennukseen lasten varhaislapsuudessa. Päihdeongelmakin oli, mutta sen on hovioikeudessa asti on todettu jääneen vuosia sitten.

Mikko ei ole koskaan vaatinut lapsia asumaan luokseen.

Heti eron jälkeen hän tapasi heitä näiden kodissa. Mikon lapset eivät esiinny jutun kuvituksessa.

Mikko: No se oli se parin viikon välein, Se entinen puoliso oli koko ajan niin kuin korva kuulolla siinä, että ei selkeästi ollut sellaista tunnetta, että mä voisin vapaasti olla lasten kanssa, Tätähän jatkui sitten vuosia eteenpäin.

Lopulta Mikko alkoi vaatia kahdenkeskisiä tapaamisia käräjäoikeudessa.

Mikko: Siihen liittyy oikeestaan yks episodi, silloin kun mun poika, poika oli aloittamassa koulua, niin hän sai ensimmäisen kännykän ja tuli kertomaan siitä minulle hyvin iloisena, niin kuin lapsi voi olla iloinen jostakin. Äitinsä marssi perässä äärimmäisen vihaisena, että tämän puhelimen numeroa ei sinulle anneta.
Perusteli, että tämä on perhepuhelin. Jos haluat olla lapsiin yhteydessä, soita hänelle,
Koko käräjäoikeuskäsittelyn ajan tapaamiset olivat äidin vaatimuksen mukaisesti valvottuja ja toteutuivat tapaamispaikassa.

Mikko: Nehän oli täysin epäluonnollisia. Lapsethan muuttui ihan totaalisesti sen jälkeen kun tää prosessi lähti käyntiin. Se vieraannuttaminen alkoi heti sen jälkeen, kun minä olin ruvennu ajamaan tätä juttua.

Varmaan on peloteltu, että minä otan lapset tai jotain, mikä ei todellakaan ole tavoitteena.
ei niin etä lasten tarvis välttämättä ees tulla mun luokse yöksi, vaan että ois se ainanen kyylä siitä poissa ja ne tapaamiset olis edes jollain lailla luonnollisia.

Käräjäoikeus perustaa tapaamisratkaisunsa sosiaaliviranomaisten vanhemmista laatimaan olosuhdeselvitykseen: Mikon tapauksessa sen saaminen kesti yli vuoden pidempään kun käräjäoikeus oli määrännyt. Syy: lasten äiti on itse sosiaalityöntekijä, ja olosuhdeselvityksen tekeminen oli äidin esimiehen vastuulla. Tältä kului vuosi aikaa huomata, että olosuhdeselvityksen tekijät eivät voi olla äidin työkavereita, vaan selvitys pitää pyytää Mikon asuinkaupungista.
Äidin asuinkaupunki sai Aluehallintovirastolta myöhemmin huomautuksen viivyttelystä.

Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua.
Käräjäoikeus määräsi Mikon tapaamiset lasten kanssa valvotuiksi ja totesi ratkaisussaan:

GRAF:
*luontevaa suhdetta isän ja lasten välillä ei ole päässyt kehittymään.’

Mikko: Puhdas kehäpäätelmä, että niin tämähän on ihan järjetöntä. Ensin että estetään, tehdään tämä tapaaminen mahdollisimman vaikeaksi, jolloin lapset vieraantuu minusta ja sitten sen jälkeen perustellaan sillä, että tapaamisia pitäisi olla vielä vähemmän, koska me ollaan vieraannuttu toisistamme.

Käräjäoikeus erikseen mainitsi, että syy valvottuihin tapaamisiin ei ollut Mikon masennus. Sen sijaan valvottuja tapaamisia perusteltiin äidin peloilla.

GRAF:
’ Lähivanhemman kielteinen ja ahdistunut suhtautuminen heijastuu helposti lapsiin.

Lasten kannalta on tärkeää, että lähivanhempi voi kokea tapaamiset myönteisiksi ja turvallisiksi.’


Psykologi Helinä Häkkänen-Nyholm ja varatuomari Jan-Olof Nyholm hoitavat toimistossaan huoltokiistoja, sovittelua ja oikeusjuttuja. Kuvaan heille Mikon tilannetta.

Helinä Häkkänen-Nyholm: No, olen kuullu vastaavista tapauksista. Mutta en missään nimessä suosittelis tämmösen ratkaisun tekemistä, koska tässähän nyt sivuutetaan kokonaan sitten se lapsi.

Jan-Olof Nyholm: jos sitä ajatellaan äidin kannalta, niin sitä on ehkä tuossa tapauksessa ajateltu niin, että on ajateltu, että näillä tapaamisilla se äidin luottamus saattais kasvaa.

Helinä Häkkänen Nyholm: Äitihän voi myöskin teeskennellä sitä pelkoa. Hän on voinu saada ohjeistusta tähän, tai hän on voinu itse ymmärtää sen, että jos hän nyt kamalasti esittää pelkäävänsä, niin ehkä sitten tuomioistuin saadaan taipumaan tähän hänen lopulliseen tavoitteeseensa. Et ei sekään ennenkuulumatonta oo, et näin olis.

Häkkänen-Nyholm on tutkinut Helsingin yliopiston psykologian laitoksella lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmastaan.

Helinä Häkkänen-Nyholm: Vieraannuttamisella me ymmärretään se prosessina, jossa lapsen toinen vanhempi, isä tai äiti, pyrkii vaikuttamaan siihen lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhteeseen sillä lailla, että se olennaisilta osilta vaikeutuu ja joissain tilanteissa sitten myöskin katkee ihan kokonaan.

Vieraannuttaminen pitää hirveen monta erilaista käyttäytymistä sisällään. Tyypillisimmillään esimerkiks toisen vanhemman mustamaalaamista lapselle, perusteettomien pelkojen herättämistä, tapaamisten rajoittamista, lapsen manipulointia, mitä nyt ikinä sitten keksitäänkään.

Suomessa kasvot uudelle käsitteelle antoi kansanedustaja Juho Eerola, joka ei rajun perättömiä rikossyytteitä sisältäneen huoltoriidan vuoksi saanut tavata lastaan vuosiin.

Aktiiivinen isäliike pyysi kansanedustaja Eerolaa mukaan liikkeen toimintaan. Ryhmä ajaa nyt voimakkaasti huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen säätämistä rangaistavaksi.

Juho Eerola: Jos laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sen toiseen pykälään lisättäisiin kolmas momentti, jossa kerrottaisiin että vieraannuttaminen on kiellettyä ja määriteltäisiin mitä se vieraannuttaminen on, niin jo pelkästään se, että se olisi laissa kiellettyä, estäisi tämän vieraannuttamisen tapahtumisen suurimmassa osassa tapauksia.
Tämä on tila jossa Helsingissä järjestetään valvottuja tai tuettuja tapaamisia

Mikko: Kyl täs lähinnä tulee joku vankilan tapaamishuone mieleen, kyllä tästä kodinomasuus on aika kaukana.

Mikko:Tosin on tää huomattavasti mukavampi kuin se paikka jossa mä tapasin lapsia.

Mikko valitti vielä hovioikeuteen. Äiti vastusti voimakkaasti valvomattomia tapaamisia, peruste edelleen isän vaarallisuus.
Mikko: Sitten kun se lopulta hoviin meni se homma, sehän käänty päälaelleen silleen jännästi, että sitten minulle määrättiin tapaamiset että tapaamiset oli minun luona, minun kotona, joka toinen viikonloppu
MOT: toteutuko tää?
Mikko : Ei, ei missään vaiheessa.
MOT: Mitä tapahtui?
Mikko : Tämän hovioikeuden istunnon jälkeen ensimmäinen tapaaminen oli sellainen kuin oli sovittukin eli valvottu, lapset tuli itkien sinne ja aivan paniikissa ja selkeästi peloteltuna, ei normaalisti ton ikäiset lapset ole niin hysteerisiä siitä että ei halua tulla minun luokseni, onko heidän pakko ja minkä takia minä vein tämän käräjille ja muuta. Minä sitten selitin lapsille parhaan kykyni mukaan, se oli ihan hirvee tilanne, että tota en mä teitä väkisin hae luokseni, että jos te ette halua tulla niin ette tule, mutta kyllä mä nyt teitä haluan tavata.
Maan viisi hovioikeutta ratkovat joka vuosi vajaat 400 pitkittynyttä huoltoriitaa.

Helsingin hovioikeuden arkistonhoitaja toimittaa MOT:lle luettavaksi kaikki viime vuonna ratkaistut huoltoriidat. Ne ovat enemmän kuin neljäsosa kaikista koko maan jutuista.

75 prosentissa tapauksista lapsi asuu pääosin äidillä.

Juttuja löytyy yhteensä 109, niistä reilu 20 koskee pelkkää elatusavun suuruutta tai avustajan palkkiota.

Varsinaisia pitkittyneitä huolto- ja tapaamisriitoja jää yli 80.

GRAF:
Helsingin hovioikeus 2013:
Lapsen huolto-, tapaamis- ja elatusriitoja 109
pelkkiä elatusriitoja ja avustajanpalkkioita – 27
YHT. 82 huoltoriitaa

Näistä 15 jutussa oikeus kuvaili vieraannuttamisen eri muotoja.

Helsingin hovioikeuspiirin huoltoriidoista lähes joka viidennessä oikeusasteet uskoivat, että toinen vanhempi vieraannutti eli vaikeutti tai yritti vaikeuttaa lasten tapaamisia ilman järkevää syytä.

GRAF :
Helsingin hovioikeus 2013:
YHT. 82 huoltoriitaa
18 % tapauksista vieraannuttamista
tai sen yrittämistä
7 prosentissa huoltoriidoista vieraannuttaminen mainittiin perusteena määrätä lapsen asuminen isälle.

GRAF :
Helsingin hovioikeus 2013:
YHT. 82 huoltoriitaa
18 % tapauksista vieraannuttamista tai
sen yrittämistä
7% lapsen asuminen isälle

lukija:
On lapsen edun mukaista, että he säilyttävät läheiset suhteet molempiin vanhempiinsa, käräjäoikeus katsoo, että isä kykenee paremmin turvaamaan lasten tapaamisoikeuden etävanhempaansa…lasten asuminen tulee määrätä heidän isälleen.

Neljässä tapauksessa oikeus jopa siirsi koko elämänsä äidillä asuneen lapsen isälle, jotta suhde molempiin vanhempiin voisi säilyä.

GRAF:
’Eetu on asunut koko elämänsä äidin luona, jonne olosuhteiden voidaan katsoa vakiintuneen. Käräjäoikeuden on kuitenkin ratkaistava asia lapsen edun mukaisesti…Eetun tulee asua isänsä luona.’

Lapsen nimi on muutettu, eikä kuvassa esiintyvä lapsi ole Eetu.
Oikeuden päätöstä edelsi useita perättömäksi havaittuja insestisyytöksiä. Niiden tutkinnan aikana poika ehti jo vieraantua isästä.

Tapaamispaikan henkilökunta kuitenkin raportoi äidistä oikeudelle.

lukija:
Käräjäoikeus:
’Tapaamispaikan käsityksen mukaan äidin motiivi oli tapaamisten hankaloittaminen, eikä Eetun turvallisuuden turvaaminen.’

lukija:
’Äiti ei pääse insestiepäilyistään irti, eikä kykene tukemaan Eetun ja isän välisiä tapaamisia.’

lukija:
’Äidin kanssa käydyt keskustelut Eetun ja isän tapaamisten tukemiseksi eivät ole vaikuttaneet äitiin.’

Tapaamme Eetun isän kanssa hänen työpaikkansa kokoushuoneessa Helsingin keskustassa. Hän ei halua kasvojaan eikä ääntään julkisuuteen. Kommentit esitetään sanatarkasti.

Oikeuden päätöstä edelsi useita perättömäksi havaittuja insestisyytöksiä. Niiden tutkinnan aikana poika ehti jo vieraantua isästä.

Tapaamispaikan henkilökunta kuitenkin raportoi äidistä oikeudelle.

lukija:
Käräjäoikeus:
’Tapaamispaikan käsityksen mukaan äidin motiivi oli tapaamisten hankaloittaminen, eikä Eetun turvallisuuden turvaaminen.’

lukija:
’Äiti ei pääse insestiepäilyistään irti, eikä kykene tukemaan Eetun ja isän välisiä tapaamisia.’

lukija:
’Äidin kanssa käydyt keskustelut Eetun ja isän tapaamisten tukemiseksi eivät ole vaikuttaneet äitiin.’

Tapaamme Eetun isän kanssa hänen työpaikkansa kokoushuoneessa Helsingin keskustassa. Hän ei halua kasvojaan eikä ääntään julkisuuteen. Kommentit esitetään sanatarkasti.

’Eetun’ isä:
Poika ei ollut yhtään kertaa mun luona yötä ennen kuin hän muutti. Ja silloin kun pojan piti siirtyä mulle, niin sit poika lähti johonkin karkuun, sit häntä ei kuulemma löytynyt ja mä soitin ihan tonne 112:en, niin sitten parin päivän viiveellä, voudin ja ulosottomiehen ja poliisin kautta käytiin poika hakemassa.

’Eetun’ isä: Käytännössähän se meni niin, että mä kannoin pojan autoon.

MOT: Miten poika sopeutui?
’Eetun’ isä: No ihmeen hyvin, että kyllä se syksy oli aika rankka, mutta hyvinhän niin kuin nopeesti se siitä lähti liikkumaan


Häkkänen ja Nyholm vahvistavat havainnon. Oikeuskäytäntö on muuttumassa.

Jan-Olof Nyholm: Minun mielestäni se tarkoittaa sitä, että me ollaan päästy hyvään alkuun. Se tarkottaa ennen kaikkea sitä, että tämmönen vanha käsite kun että vakiintuneita olosuhteita ei saa muuttaa on murtumassa

Helinä Häkkänen-Nyholm: Tiedän itse esimerkiks Keski-Suomesta tapauksen, jossa hyvinkin pienten lasten huoltajuus, lähihuoltajuus on siirretty toiselle vanhemmalle, kyl mä pidän sitä pääsääntöisesti hyvänä ratkaisuna.
Jan-Olof Nyholm:
Kyl Minun mielestä se otetaan huomioon nyt toisella tavalla kun aiemmin on otettu.

Helinä Häkkänen-Nyholm: tietysti pitää myöskin saada näyttöä siitä, että jotakin on aiheutunut, mielellään psykiatrin, lastenpsykiatrin lausuntoja, perheneuvoloiden lausuntoja, psykologien lausuntoja. Et ilman sitä ollaan aika tyhjän päällä.

MOT:n selvityksessä kaikissa tapauksissa, joissa oikeus siirsi lapsen lähivanhemmuuden pois vieraannuttajalta, toiminta oli varsin avointa ja räikeää.

Sakarin vakituinen osoite on nyt isällä. Asumisen siirrolle oli kaksi perustetta. Isän arveltiin turvaavan paremmin pojan koulunkäynnin ja suhteen säilymisen myös toiseen vanhempaan.

’Sakarin’ isä:
Pojan asuminen siirty mulle
MOT: Miten poika suhtautu tähän?

’Sakarin isä’: No kyllä mä poikani tunnen ja tiedän, ett tää on semmonen henkireikä tässä tilanteessa.

Meillä menee hyvin meillon aina menny hyvin pojan kanssa, tää on se dilemma, samaan aikaan tää on se rauhan maja kummallekin.

Oikeuskäytännön muutos näyttää ainakin Helsingissä tapahtuneen vuoden 2012 ja 2013 välillä.

Vielä kaksi vuotta sitten Käräjäoikeus totesi:

lukija:
’Käräjäoikeus ei voi päätyä vieraannuttamisoireyhtymä -väitteen perusteella muutamaan lapsen asumisjärjestelyä. Se olisi vastoin vallitsevaa oikeuskäytäntöä. ’

Vuosi myöhemmin saman jutun käsittelyssä Helsingin hovioikeus on päinvastaista mieltä.

lukija:
’Hovioikeus toteaa, että toisen vanhemman toiminta, jolla pyritään estämään toisen vanhemman ja lapsen väliset tapaamiset ja näin vieraannuttamaan toinen vanhempi lapsesta on lapsen edun vastaista ja voi olla peruste huoltoa ja asumista koskevan ratkaisun muuttamiselle.’
MOT: minkälaisia ajatuksia se herättää?
Eerola: Erittäin positiivisia ajatuksia. Tätä tää asia tuli käytännössä valtakunnan julkisuuteen ensimmäisiä kertoja vuoden 2011 aikana ja vuonna 2012 tehtiin nää lakialoitteet, jos vuonna 2013 oikeuslaitos on jo reagoinut ja ottanut huomioon vieraannuttamisen mahdollisuuden ja sitten tehnyt päätöksiä sen mukaan, että huoltajuus on tai lähivanhemmuus on siirretty isälle, niin pidän tätä erittäin positiivisena kehityksenä.

MOT: No ainoa mitä mä ihmettelen tässä on se, että minkä takia te teette tästä tämmöisen miesasian?
Eerola: No itse henkilökohtaisesti en ole pyrkinyt sukupuolittamaan tätä keskustelua vaan olen aina aina tunnustanut sen tosiseikan että myös isien joukossa on näitä vieraannuttajia, mutta tosiasia vaan on se, että useimmiten kun se lähihuoltajuus on äidillä niin se on sitten johtanut siihen, että suurempi osa näistä kärsijöistä on ollut miehiä ja isiä.
MOT:n läpi käymissä jutuissa enemmistö vieraannuttajista oli äitejä, ja kaksi isiä.

GRAF:
Helsingin hovioikeus 2013:
YHT. 82 huoltoriitaa
13 vieraannuttajaäitiä
2 vieraannuttajaisää

Lisäksi yhtä isää ja kolmea äitiä syytettiin vieraannuttamisesta, mutta oikeus ei ottanut kantaa väitteen todenperäisyyteen.

Yhtä paljon kuin tunnistettuja vieraannuttamisia, MOT:n selvitys löysi sellaisia tapauksia, joissa oikeus uskoi isän harjoittaman huoltokiusaamisen tai väkivallan todella olevan lapselle haitaksi.
MOT:n läpi käymissä jutuissa enemmistö vieraannuttajista oli äitejä, ja kaksi isiä.

GRAF:
Helsingin hovioikeus 2013:
YHT. 82 huoltoriitaa
13 vieraannuttajaäitiä
2 vieraannuttajaisää

Lisäksi yhtä isää ja kolmea äitiä syytettiin vieraannuttamisesta, mutta oikeus ei ottanut kantaa väitteen todenperäisyyteen.

Yhtä paljon kuin tunnistettuja vieraannuttamisia, MOT:n selvitys löysi sellaisia tapauksia, joissa oikeus uskoi isän harjoittaman huoltokiusaamisen tai väkivallan todella olevan lapselle haitaksi.

Jan-Olof Nyholm: myöskin tätä termiä käytetään väärin. Sitä käytetään niinkun väärin sillä lailla, että jos on perusteltu syy, et lapsi ei pääse tapaamaan, esimerkiks toinen on oikeesti väkivaltanen tai jotain muuta, niin siitä käytetään, että on vieraannuttamista.

Helinä Häkkänen-Nyholm: Mun kokemus niistä on se, että silloin kun siellä on kyseessä tämmönen vieraannuttajavanhempi, niin se tulee varsin avoimesti ja räikeesti esiin.

MOT: Tajuavatko ne vanhemmat, että ne itse asiassa vahingoittavat siinä omaa lastaan?
Helinä Häkkänen-Nyholm: Mun kokemuksen mukaan heillä on yleensä se kyky ajatella niitä lapselle koituneita seurauksia niin hyvinkin puutteellinen.

Jutun taustoittamiseen suostuu mukaan myös kaksi nuorta aikuista, toinen heistä ehdottaa tapaamispaikaksi helsinkiläistä kauppakeskusta.

Toisella nuorista on takana koko lapsuuden kestänyt huoltoriita. Toinen elää nuoremman sisaruksensa kautta sellaisen keskellä edelleen. Molempien henkilöllisyyden suojaamiseksi sitaatit esittää lukija.

Tyttö:. Toinen vanhemmistani keskittyi lähes aina haukkumaan toista ja toinen varmaankin ymmärtämättömyyttään puhui liikaakin murheistaan. Oikeudenkäynneistä yms.

MOT: Miltä tuntuu kuunnella kun isä haukkuu
>äitiä?

Tyttö: Pahalta ja ahdistavalta. Usein hän puhui alusta asti huutaen tai riidellen asiasta.

MOT: Pystyikö äitisi puhumaan isästä neutraalimmin?

Tyttö: Kyllä. Se ei ollu vihainen isälle, ennemminkin surullinen ja pettynyt.

Molempien nuorten aikuisten yhteys toiseen vanhempaan on huoltoriidan vuoksi täysin poikki.

Tyttö: En ole jutellut vuosiin hänen kanssaan.

Poika:
Emmä pysty kuvitella et mä oisin väleissä äidin kanssa vielä…
Emmä oo oikeestaan enää vihanen. Mä oon enemmänki siis menettäny luottamuksen kokonaan,

MOT: Mikä tässä on pahinta mikä sut on saanut menettään luottamuksen?

Poika: No siis, just tää et mitä se on menny selittään oikeudelle isästä.

Molempien nuorten aikuisten oikeusjutuissa toinen vanhemmista syytti toista tapaamisten vaikeuttamisesta, mutta oikeus ei ottanut asiaan kantaa.

Tyttö: Mä oon…hyvin tietoinen mun isän väitteistä. Ulkopuolisen silmissä tilanne varmaan näyttää helposti vieraannuttamiselta

Tyttö: Aikaisemmin mua ärsytti nää puheet, mun äiti kun näki vaivaa ja toivoi, että meillä olis isä – ja muutenkin, ei oo mitenkään imartelevaa, että sua väitetään aivopestyks.

Helinä: Yks hankaluus meillä on Suomessa se, että kun lapsia kuullaan olosuhdeselvitysten yhteydessä, meillä ei oikeestaan Suomessa ole mitään menetelmiä siihen, että miten me tutkittais sitä, että onko tätä lasta vieraannutettu. Olisi hyödyllistä, että meillä olisi käytössä joku tietty haastattelustruktuuri, jota olosuhdeselvitystä tekevät asiantuntijat vois käyttää. Mut et tässä me ollaan vielä ihan kehittämisvaiheessa.
Hovioikeuden jutuissa oli useita, joissa lapsi oli joutunut aktiiviseksi osallistujaksi vanhempiensa välisiin kiistoihin.

Isälle asumaan määrätty Sakari jäi neljä viikkoa sitten saapumatta äidiltä.

’Sakarin’ isä: Meidän pojan piti tulla mulle iltapäivästä suoraan koulusta, mä sain äidiltä
tekstiviestin, että että että koska olen pahoinpidellyt poikaa niin hän on vienyt asian eteenpäin. En mä tässä mitään voi tehdä, ei ei kukaan pysty tuomaan poikaa sieltä tänne.

Tilanne, jossa poika kertoo isän pahoinpidelleen ei ole perheelle ensimmäinen. Äiti vei pojan poliisiasemalle vastaavan syytteen kanssa jo kerran aiemmin.

Isä esittelee raporttia, joka lopulta sai poliisin toteamaan että rikosepäily on perusteeton.

’Sakarin’ isä:
Soitin monia kertoja eri paikkoihin ja lopuks sain syyttäjän pyytämään poliisia lähettään sen meiän pojan kuulemisvideon arvioitavaksi tähän paikkaan ja tää on se lausunto siitä.

MOT: Pojan kohdalla on viitteitä siitä, että lapsen käsityksiin isästä ja siitä mitä isästä tulee ulkopuolisille kertoa on mahdollisesti vaikutettu jopa vuosien ajan.

Lukija: Materiaalista löytyy useita eri kohti, joista käy ilmi pojan kokevan, että hänellä on velvollisuus kertoa isästä ja tämän käyttäytymisestä tietyllä tavalla.

’Sakarin’ isä: niin täytyyhän se olla kova ristiriita, kova niin kun semmonen vastakkain asettelu kuitenkin pojan päässä. Että että kyll mä ihan oikeesti nyt oon huolissani siitä.

Myös alle kouluikäinen Eetu joutui rajusti manipuloiduksi. Hän kertoi viranomaisille isän laittaneen kättä housuihin.

’Eetun’ isä: Jossain vaiheessa sitten pojan äiti ilmoitti että tapaamisii ei oo.
sitten jossain ennen jouluu selvis, että hän on tehnyt rikosilmoituksen musta niin kuin epäilee.. lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Helinä Häkkänen-Nyholm: Tämmönen syötetty, valheellinen tieto saattaa muuttua tosiasiaksi sen lapsen mielessä. Et, et hän, hän saattaa ruveta itse ihan oikeesti uskomaan siihen.

’Eetun’ isä: sitten kun oli näitä rikosilmoituksia oli yhteensä kolme kappaletta, niin viimeisessä vaiheessa poika oli sitten tuolla HUS:in osaamiskeskuksessa kuultavana niin sielläkin päällimmäinen huoli oli siitä, että mitä pojan kanssa kotona jutellaan eikä suinkaan se, että minkä takia poika oli sinne lähetetty.
Helinä Häkkänen-Nyholm: Meiän kaikki kansainvälinen ja kotimainen tutkimus osoittaa ihan kiistatta sen, että mitä voimakkaammin lapsi joutuu siihen erokonfliktin keskiöön niin sitä todennäköisemmin ja sitä vakavampia oireita hänelle kehittyy. Eli kaikkein tärkeintähän olis pitää ne lapset poissa siitä erokonfliktista. Olla antamatta heille sitä tietoa. Olla mustamaalaamatta toista vanhempaa. Olla rajoittamatta niitä tapaamisia.

Tyttö: Semmoista... Kokonaisvaltaista ahdistusta, oli paljon.
tavallaan menetin osan elämästäni.
Häkkänen ja Nyholm ovat sitä mieltä, että lapsen manipulointi toista vanhempaa vastaan on lapseen kohdistuva rikos, henkinen pahoinpitely.

Helinä Häkkänen-Nyholm: Kyl mä näen niin, että jos, jos me saadaan se henkisenä pahoinpitelyepäilynä tutkittavaksi viranomaisille, poliisille, ja saadaan se mahdollisesti sit tuomioistuinkäsittelyyn, niin mikseikö me saatais niitä sitä kauttaa vastuutettua ihan samalla lailla kuin työpaikkakiusaajia saadaan tai työsuojelurikoksia saadaan nykyään läpi menemään.

Jan-Olof Nyholm: Minun mielestä, kun mietitään, mitkä ne vammat mitä aiheuttaa, niin monta lievää pahoinpitelyä verrattuna nää on huomattavasti vakavampia ja pitkäkestosia. Ja saattaa olla, et ne vie osan ihmisen nuoruutta.

Isäliikkeen ajamaan vieraannuttamisen säätämisen rangaistavaksi Häkkänen ja Nyholm suhtautuvat epäröiden.

Jan-Olof Nyholm:
En myöskään haluu nähdä virtaa tulevaisuudessa, jossa poliisi tutkii huoltoriitoja, kun tehdään rikosilmotuksia, et on syyllistytty vieraannuttamiseen tai sellaseen. Ne harvemmin edesauttaa sitä niinkun riidan ratkasua.
Jan Olof Nyholm: Sillion seuraava kysymys on, onko meillä mahdollisuus reagoida nykyisin olevilla työkaluilla. Minun mielestä rikoslain esimerkiks pahoinpitelyä koskevat säädökset niin antavat vallan hyvän välineen reagoida. Ja sitä kautta me päästäis ehkä samaan lopputulokseen kuin sillä, että uus kriminalisointitoimi täytyy tehdä.
MOT: Onko teillä tällaisia juttuja vireillä? On.
Syksyllä tavatessamme Mikon uudelleen selviää, että hän ei ole tavannut lapsiaan kesän aikana kertaakaan.

39:41 Mikko1: Jos mä nyt olisin pystynyt ennakoimaan, mitä, mitä tässä hommassa nyt oikein tulee tapahtumaan, silloin

… välittömästi sit kun mun kunto rupesi nouseen, niin se olisi pitänyt laittaa tämä prosessi heti käyntiin. …..Mä hukkasin nyt tässä hirvittävän määrän vuosia ja menetin tavallaan lapseni.

Kansanedustaja Juho Eerola tapaa jälleen, pitkän tauon jälkeen lastaan.

Täysin vieraantuneen Eetun isällä menee pojan kanssa nyt, vuoden harjoittelun jälkeen todella hyvin.

’Eetun’ isä: Siinä mielessä hyvä tilanne, että onneksi nyt kuitenkin tässä vaiheessa tuli muutos, että ennen kuin koulu esimerkiksi alkaa.

Sakarin kohdalla oikeuden ratkaisu asumisen siirrosta isälle ei sen sijaan rauhoittanut elämää. Poika pysyy äidillä kunnes viimeisin rikosilmoitus on tutkittu.

Rajun huoltoriidan keskellä aikuistuneen nuoren elämässä pahin on ohi, mutta osan lapsuuden hän kokee menettäneensä.

Tyttö:
Mistä sen tietäisi että millaista olisi ollut ilman kiistoja. Helpompaa ainakin olisi ollut ja olisin voinut olla vapaammin
oma itseni.