Kirjautuminen

Olet täällä

Vieraannuttaminen näkyy tapaamispaikkatoiminnassa

Käyttäjän saska kuva

(internetistä kaapattua, alkuperäinen)

 17.9.2014 Antero Kupiainen, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus

Vieraannuttaminen näkyy tapaamispaikkatoiminnassa

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea ovat tuottaneet yli 30 vuotta tapaamispaikkapalvelua. Yleisiä syitä tapaamisien järjestämiseen ovat vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat, vanhempien riitaisuus, erokriisit ja pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat. Lastaan tapaavista vanhemmista 40 prosenttia oli äitejä ja 60 prosenttia isiä.  

Tapaamispaikkatoiminnan lähtökohta on lapsen etu ja tavoitteena kummankin vanhemman säilyminen lapsen elämässä.  Lapsen etu tässä tarkoittaa sitä, että lapsella on mahdollisuus tavata turvallisesti vanhempiaan ja säilyttää suhde molempiin.

Tämä ei aina toteudu.  Tapaamispaikoissa näkyy ilmiö, jota on kutsuttu vieraannuttamiseksi. Kyse on siitä, että lasta estetään tapaamasta tai pitämästä yhteyttä etävanhempaansa. Tapaamispaikan työntekijät kertovat, että vieraannuttava vanhempi pyrkii manipuloimaan lasta puhumalla pahaa toisesta vanhemmasta, korostamalla heikkouksia ja vähättelemällä tapaamisten merkitystä lapselle. Vanhempi saattaa ajatella suojelevansa lasta, mutta tosiasiassa hän kieltää lapselta tärkeän ihmissuhteen jatkumisen. 

Lapsi haluaa olla lojaali molempia vanhempiaan kohtaan, mikä näkyy tapaamispaikassa lapsen ahdistuksena. Tullessaan tapaamiseen lapsi puhuu selvästi aikuisen kokemusmaailman sanoin tapaamisesta. Sanottuaan asiansa lapsi yleensä rentoutuu ja toimii ikätasoonsa nähden tavallisesti. Tapaamisen päättyessä lapsi vetäytyy jälleen rooliin ja saattaa todeta hyvin menneen tapaamisen jälkeen lähivanhemmalleen, että hänellä ei ollut kivaa. Vieraannuttaminen ilmiönä on haaste myös tapaamispaikoille.

Tapaamispaikoissa toimitaan puolueettomasti vanhempien välissä. Yleensä yhteydenpito tapahtuu työntekijöiden kautta. Näin ehkäistään väärinkäsitysten syntymistä ja rauhoitetaan tilannetta. Tapaamispaikassa voidaan myös porrastaa vanhempien tulot ja lähdöt. Näin lapsi ei joudu kohtaamaan vanhempien välistä ristiriitaa tapaamispaikassa.

Tapaamispaikassa tapaamisten tavoitteena on mahdollistaa lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa. Riitatilanteessa on hyvä rauhoittaa tilanne ja rakentaa hiljalleen uutta luottamusta isän ja äidin välille lapsen asioissa. Tärkeintä on, että tapaamiset saataisiin onnistumaan ja lapsen suhde etävanhempaan säilyisi. Lasta ja vanhemmuutta nostetaan esille kaikissa keskusteluissa vanhempien kanssa vaikka parisuhde päättyy, niin vanhemmuus jatkuu.

Tiedämme, että eron jälkeen lapselle on tärkeää vanhempien yhteistyö hänen asioissaan.   Oman lapsen hyvinvointi tarkoittaa tarvittaessa itsensä pakottamista asialliseen vuorovaikutukseen ”exän” kanssa sekä puhumaan hänestä asialliseen sävyyn.  Tämän lapsen hyvinvointi vaatii.  Se voi olla vaikeaa ilman ulkopuolista apua: usein vieraannuttamisesta puhuttaessa asiat ovat edenneet jo niin pitkälle, että tapaamisia ei ole saatu järjestymään ilman oikeudenkäyntiä.  Oikeus tekee päätöksen tapaamisten siirtymisestä tapaamispaikkaan. Surullisinta riitaisissa oikeusprosesseissa on se, että lapsi unohtuu sivuun aikuisten voittokamppailussa.

Tärkeää olisikin tarjota perheille mahdollisuutta tapaamispaikkapalveluiden käyttöön varhaisemmassa vaiheessa ennen oikeudenkäyntejä. Tapaamispaikkatoiminnan rinnalla tarvitaan myös muuta apua eroon, jotta vanhemmat pystyisivät käsittelemään parisuhteen päättymistä ja siitä nousevia tunteita.

Riitaisiin eroihin ja vaikeisiin huoltokiistoihin liittyvässä vieraannuttamisessa on usein kyse siitä, että vanhempi voi heijastaa parisuhteen päättymisen aiheuttamat pettymykset hankaluutena tapaamisiin. Tällöin voi joutua kysymään, onko viha entistä puolisoa kohtaan suurempi kuin rakkaus omaa lasta kohtaan. Oleellista on oppia erottamaan milloin on kyse vieraannuttamisesta ja milloin aito huoli väkivallasta ja lapsen turvallisuudesta.

Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamisten tavoitteena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta. Tapaamiset järjestetään yhdessä lapsen, perheen ja yhteistyöverkoston kanssa sopien ja tilannetta tarkastellaan erityisesti lapsen näkökulmasta.  Tällä hetkellä palvelua tarjoaa 18 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistystä eri puolella Suomea. Tapaamispaikoissa oli yli 1200 vanhempaansa tai vanhempiaan tapaavaa lasta.