Kirjautuminen

Olet täällä

Uskotko että häiriöpersoonallisuutta vastaan voi pärjätä huoltoriidassa?

Käyttäjän saska kuva

(Internetistä kaapattua)

Arviolta noin 10 % ihmisistä on tavalla tai toisella häiriöisiä. Todennäköisyys saada vastaansa häiriöpersoonallisuus huoltoriidassa on todennäköisesti suurempi kuin tuo mainittu 10 %. Ainakin voisi kuvitella, että häiriöisen kanssa ero tulee ”normaalia” todennäköisemmin.

Ikävä kyllä painajainen ei pääty tai se alkaa jos häiriöisen kanssa sattuu olemaan lapsia kun ero tulee. Näitä ihmisiä eivät sido mitkään lupaukset, heitä eivät pidättele lain korulauseet ilman sanktioita, heitä eivät sido mitkään moraalikoodit, heille sopimukset ovat tehty rikottaviksi, valehtelu ei ole heille mikään ongelma ja sinun vanhemmuutesi ei merkitse heille mitään. Heille ei myöskään merkitse mitään lapsen etu.

Kuitenkin he ovat mestareita kehittämään yhtälön kiintymyssuhteesta, lapsen omasta mielipiteestä tai pelosta, valheilla ja viekkaudella saavutetusta olosuhteesta ja sinun teoistasi. Siis teoista jota et todellisuudessa ole edes tehnyt, teoista jotka on irrotettu asiayhteydestä tai teoista jota sinun pelätään tekevän ilman, että tästä olisi mitään historiaan pohjautuvaa näyttöä. Pelon tunne riittää eikä sitä voi kieltää. Pelottelu kannattaa.

Häiriöinen pelaa eri säännöillä. Häiriöinen hyväksikäyttää sitä, ettei huoltoriidassa yhdelläkään viranomaisella todellisuudessa ole aikaa (tai halua) selvittää kuka puhuu totta. Viranomainen ei tee rikostutkintaa. Häiriöinen on todennäköisesti jo manipuloinut viranomaisen omilla totuuksillaan ennen sinua. Viranomainen asettuu todennäköisimmin lähihuoltajan ”puolelle” kun vanhemmat ovat erimielisiä. Viranomainen perustelee tätä lapsen edun puolella olemisella. Se on helpompaa.

Oikeudessa häiriöinen pärjää yllättävästi epäloogisilla vastauksilla ja perusteilla. Mieluummin häiriöinen heittäytyy vaikka tyhmäksi kuin tunnustaa valehtelunsa. Jos vastauksia ei ole niin aina voi syyttää jotain muuta henkilöä, jotain epämääräistä tutkimusta, erehdystä tai hyväuskoisuuttaan. Häiriöistä auttaa todennäköisimmin asiamies joka faktojen puuttuessa vetoaa tunteisiin, päivittelee järkyttyneenä päämieheensä kohdistunutta hyökkäystä ja tällä tavoin pyrkii vaikuttamaan alitajuisesti tuomariin. Yllättävän usein tässä myös onnistuen.

Häiriöistä vastaan päätyy oikeus-saliin, kun toteaa, ettei sopimuksia pidetä ja/tai lapsia näytetään manipuloitavan itseä vastaan. Tosin häiriöinenkin voi haastaa oikeuteen viedäkseen senkin vähän mitä lapsen oikeudesta olet onnistunut turvaamaan. Jos siis edes olet onnistunut aluksi jotain turvaamaan. Häiriöinen ei nimittäin ole valmis jakamaan vanhemmuutta eron jälkeen. Jos satut olemaan tapaajavanhempi, olet ku..ssa.

VAI USKOTKO, ETTÄ HÄIRIÖPERSOONALLISUUTTA VASTAAN VOI PÄRJÄTÄ HUOLTORIIDASSA JA LAPSEN ETU TOTEUTUU?