Kirjautuminen

Olet täällä

Lähivanhemmuus väärissä käsissä - maanpäällinen helvetti

Käyttäjän saska kuva
(internetistä kaapattua)

Lähivanhemmuus väärissä käsissä - maanpäällinen helvetti

Lähivanhemmuus väärissä käsissä aiheuttaa monille maanpäällisen helvetin.


Omaisuutta koskevissa rikkomuksissa on yleensä helppo löytää ratkaisu. Oikeuden tehtävänä on löytää syyllinen ja langettaa asiaankuuluva rangaistus. Sama koskee fyysistä väkivaltaa. Sen sijaan lasta koskevissa joku neropatti on keksinyt, ettei niissä pidäkään noudattaa samoja sääntöjä.

Jos joku varastaa sinun lompakkosi, ei kiinni jäänyt varas saa pitää lompakkoasi eikä sinun tarvitse anoa oikeudelta varkaalle uhkasakkoa joka lankeaa jos varas vielä uudestaan varastaa lompakkosi. Sen sijaan jos lähihuoltaja varastaa lapselta tapaamisoikeuden toteutumisen on tapaajavanhemman a) haettava oikeudelta tapaamisen toteuttamista tai uhkasakkoa b) alistuttava sovitteluun varkaan kanssa c) todennäköisesti kuunneltava sovittelijoiden ihmettelyä miksi sinä nyt oikeuteen lähdit d) maksettava oikeudenkäyntikulut.

Jos lähihuoltaja vieraannuttaa tai huoltokiusaa on apua lapselle lähes mahdoton saada. Vieraannuttamisen ei ymmärretä olevan henkistä väkivaltaa joka kohdistuu lapseen eikä huoltokiusaamisen ymmärretä olevan henkistä väkivaltaa joka kohdistuu suoraan toiseen vanhempaan vahingoittaen hänen kykyään toimia vanhempana eli käytännössä rikkoo lapsen etua. 

Maalaisjärki on koetuksella lapsiasioissa. Säännöt joiden pitäisi turvata lapsen etu näyttävät käytännössä lyövän lapsen etua korville. Pelisäännöt ovat kuin luotu vanhemmalle joka kykenee olemaan noudattamatta sopimuksia ja ajaa vain itsekästä asiaa lapsen edusta todellisuudessa välittämättä, mutta lapsen edulla tekonsa perustelemalla. Lompakkovarkaan on turha perustella tekoaan lompakon edulla, mutta kun lähihuoltaja perustelee varkautensa lapsen edulla, on tilanne toinen.

Yhtäkkiä varkaasta tuleekin uhri ja uhrista tulee riitaa haastava erosta katkera narsisti. Tarina on meille monelle tuttu. Ei sitä usko ennen kuin osuu omalle kohdalle. Eihän näin voi käydä oikeusvaltiossa. Onhan meillä lastenvalvojia ja lastensuojelijoita. Eivätkö he valvo ja suojele? Kyllähän sen nyt vielä ymmärtäisi jos siellä täällä viranomainen ei tunnistaisi lapsen etua, mutta kun sitä tapahtuu joka puolella maatamme.

Missä siis mättää? Onko vika koulutuksessa? Oikeusministeriö on vastannut useampaankin vieraannuttamista koskevaan kysymykseen kouluttavansa viranomaisia. Voiko vika olla henkilöstössä? Olen kyllä ihmetellyt kenen unelma-ammatti voi olla lastenvalvoja tai lastensuojeluviranomainen. Toisaalta ko. duuneissa on tarjolla valtaa vaikuttaa ihmisten elämään ja vallankäytön voi perustella sanomalla olevansa lapsen asialla. Mikäs olisi sen hienompaa työtä?

Todellisuudessa tästä maasta puuttuu instanssi joka pystyisi erottamaan erokriisin tahallisesta huoltokiusaamisesta, huoltoriidan vieraannuttamisesta ja hyvän vanhemman huonosta vanhemmasta. Tätä instanssia ei tulisi luoda nykyisistä viranomaisista vaan uusista. Lastensuojelulakiin tulisi määrittää heidän tehtävänsä, valtuutensa ja pätevyytensä. Vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen tunnistaminen tulisi olla osa pakollista koulutusta. Lähihuoltajuus väärissä käsissä aiheuttaa niin monille maanpäällisen helvetin.